Päikkärit

Meillä nukutaan päikkärit aina pihalla.
Se on melkeempä ainut mahis.
Ku ei sitä jaksa montaa tuntia autollakaan ajella! :D
En saa nimittäin nukutettua sisälle lapsia yksin. Paitsi etten oo ees yrittäny.
Sairaana ollessa ei oo viety pihalle. Mut eipä nuo oo paljo sairastanukkaan.
Lapset nukkuu tavallisesti 3-5 tuntia.. woopwoop

Nykyään käyn yleensä pitemmän kävelylenkin samalla, ku nukutan.
Nukutus mielessä turhaa, koska yleensä molemmat nukkuu jo ennen ku on päästy kotipihalta tielle!
Mutta, kun kelit on nyt ollu tämmösiä herkku aurinkoisia. Ni kyllä melekeen ärsyttää, jos tilanne ei anna periks kävelyretkeä!

Etupihan puolella on tarha, joten
kärrään vaunut takapihalle makkarin
ikkunan alle!
Kesällä melko pahis, koska aurinko
paistaa just päikkäri aikaan ihan täysillä tähän
kohtaan. Aurinkovarjon joutuu ostaa!

Kovimmilla pakkasilla haalarin alla oli vielä
alpakkalangasta mummon kutomat
villa-asut. Nyt riittää kunnon haalarit
ja makuupussi. Keveämmät pipotki on jo kehissä!

Jos on oikeen viima tai vähäkään enempi pakkasta,
ni laitan fleecepeiton rattaiden päälle.
Pimentää kivasti ja suojaa hengistysteitä kylmyydeltä.
Nyt keväällä on tullu kyllä semmonen ongelma, että lapsilla -
varsinki Sinnalla vuotaa verta öisin nenästä.
Voi johtua myös kuivasta huoneilmasta, mutta osa syy on varmasti
tuo pihalla nukkuminen.

Kohta me siirrytään keveämpiin haalareihin.
Tai vaihtoehtosesti jätetään makuupussi pois ja kääritään ohkaseen peittoon.
Kuitenki on niin kovin kätevää tuo "paketointi" tohon mahtis makuupussiin, koska se on lapsille ihan selkeesti merkki nukkumaan alkamisesta.
Onneks meillä on Anniina, jolta sain tilata justiinsa haluamani fleecehaalarit.
Märkien kelien sattuessa niitten pukujen päälle heitetään sit PDL:n kura-asut, ni pystyy temmeltää pihallaki.

NIIIIN, ku nyt tän viikon uutena juttuna on ollu se, että vähä ulkoillaan ennen päikkäreitä.
Oisko syynä aurinko, Kostin kävely tai oma reipastuminen!!
Ku yleensä on ulkoiltu vain viikonloppuisin ja iltaisin.
Kivoja kuitenki nuo meidän aamusetki menot, viihdytetään naapurin mummoja keinumalla ja juomalla trippejä. :D

vk 10

Viime viikon kertausta! :)

Molemmilla lapsilla on alkanu
nyt kevään aikana vuotaan
verta öisin nenästä.
Johtuneeko siitä, että nukkuvat päikkärit
pihalla pakkasessa.
Aamuisin vastaan tulee siis usein verinen naama! 

Kirkas taivas ja pakkasyöt.
Tylsää, ois paljo kivempi jos ei olis
niin paljo pakkasta!

Sirkku mumma antoi mämmiä! :)

Naistenpäivänä kotiimme tuli
ihanoita tulppaaneja!

Lauantaina paistoi aurinko,
joten arskat päähän myös lapsille..

...

Käytiin kirpparilla, jonka jälkeen mentiin vaarin töihin käväseen.
Siellä oli makkaratarjoilu! :)

Kirpparilta löyty Kostilla Jontikka (John Deere)

Jossuki kävi visiitillä. Leikittiin.

Viikon aika opittiin myös tyhjentään
eteisen kaappi!

Sunnuntai iltana Jossu pääsi
kaappileikkiin mukaan!

Nyt Jossu on matkalla Puolaan. :)
Loppukuusta nähdään!! :)

Sellanen viikko meillä.
Eihän tossa tietysti ollu kaikkea, mutta semmosia asioita, joita tuli kuvattua.

Ikka ja Lara kävi myöskin Helsingistä asti leikkimässä meidän kanssa. ja Noora toimi nukkumisvahtina, että itte pääsin salille käymään! :)

Sinna & Kosti = SinKos

Vaikka Sinna ja Kosti ovatkin kaksoset, he ovat täysin omia yksilöitä.
Ja sen kyllä huomaa melko nopeasti.
He ovat olleet samaan aikaan mahassa, mutta omissa sikiöpusseissa ja omien istukoiden varassa.
Joten heillä on yhtä paljon samaa, kuin kellä tahansa sisaruksilla.
Kuitenkin niitä yhteisiä juttuja on niin paljo.
Tuntuu, että itse etsii ja huomaa vain niitä eroavaisuuksia!

Ensimmäisenä esittelyssä Sinnan juttuja.
Sinnahan kun on isosisko 21 minuutin erolla.

Sinna on rohkea.
Se tohtii heti tutustua uusiin ihmisiin.
Ja haluaa monesti myös ihan vieraan ihmisen syliin!

Sinna on näppärä. Mutta useasti jättää
leikin kesken, jos ei heti tajua miten homma toimii!

Sinna osaa kiukutella. ...

Se osaa oikeen parkua!
Mutta lopettaa sen myös nopeaa.
Luulee saavan haluamansa tällä keinolla.

Sinna touhuaa hassuja juttuja.

Joskus Sinnakin malttaa
keskittyä lukemiseen.
Luultavasti tämäkin kohtaus on hyvin nopeaa ohi
ja Sinna viipottaa jo tekemässä seuraavaa asiaa.

Kengät on Sinnan mielestä ihania.

Sinna osaa aijata. Kovasti haluais antaa Milo vauvalle
hellyyttä ja läheisyyttä, muttei ihan vielä tajua,
ettei Milon päälle voi mennä makaamaan!

Sinna justiinsa tietää, että mitä ei saa tehä!
Ja niillä sit osataan ärsyttää äitiä.
Uusin juttu on vaipparoskiksen tonkiminen.

Sinna oppi kävelemään jo 17.11,
ollessaan 1 v ja 2vk vanha! 

Sinna ottaa kovasti mallia aikuisilta.
Tässä luetaan aamun sanomalehteä.

Sinna nauttii, kun häntä huomioidaan.
Jos liikaa puhutaan ja katsotaan Kostia,
ni Sinna kyllä osaa ilmaista että hänkin
on paikalla!!

Sinna kärryttää Miloa unille.

MINÄ ITTE! eihän se jo näin pienellä voi tulla.
No Sinnalla tuppaa omatoimisuus tulleen
verenperintönä.
Kaikki pitää saaja tehä ite! Mutta onneks äiti ja isi
vielä toistaseks on voittanu.
Mutta selkeesti on joutunu jo ottaa "kovat" keinot käyttöön.

 Kosti the pikkuveli, eli 21 minuuttia Sinnan jälkeen syntynyt.

Kosti köllöttelee äitin jaloissa tai sylissä pitkän
pätkän, ennen kuin lähtee tutustumaan
uusiin juttuihin

Kosti on jo pitkään nukkunut koko yön omassa sängyssä.
Sairaana Kosti kuitenki pääsi äitin viereen.

Kosti otti ensi askeleensa vasta 25.2,
eli reilu 3kk myöhemmin kuin Sinna.
Edelleenkin konttaaminen on kivempaa
ja kävelyä harrastetaan vain iltaisin.

Kosti osaa rauhoittua ja vain olla
ja nauttia tilanteesta.

Kosti tykkää vaatteiden (pelastuliivien),
pipojen ja pantojen sovittamisesta.
Sinna ei suostunut pelastusliiviä päälle laittamaan.
Aurinkolasit on nyt uusin hitti.

Kosti on hurmuripoika.

Kosti tykkää köllötellä.
Aamulla varsinkin TOSI pitkään.
Aamut ei oo Kostin mieleen, jos pitää nousta nopeaa sängystä.

Myös Kosti osaa temppuilla ja varsinkin kiipeillä!

Kosti syö niin kauan, kun sille ruokaa antaa.
Tai herkkuja ainaki menee.
Tässä maistelussa nakki eka kertaa!

Puuron kanssa pelleilystä on tullut nyt
iltojen uusin leikki!
Isi ei tykkää siitä yhtään.

Kosti on kiinnostunut, mutta
arka uusille jutuilla
ja osaa ensiksi vain katsella!

Kaijuittimen heilutus on lempparijuttuja.

Kosti tuhisee ja touhuaa.
Samassa paikassa pitkän aikaa.

Viikonloppu aamuisin Kosti heräilee piirrettyjen ääressä.

Mailat ja pallot on ihania.
Ennen kun saatiin säbä mailoja lapsille,
ni Kosti käytti kenkälusikkaa ja pahvista putkiloa
mailoina.

Mopolla pääsee, ku ei vielä kävellä viitsi!

Kosti malttaa jopa Pinjan sylissä olla nätisti.

Herkuttelija Kosti antaa isille hellyyttä.

Sitte niitä yhteisjuttuja!

Jos toiselle lapselle antaa mehua tai maitoa,
ni kappas, myös toiselle tulee samalla hetkellä jano!
Huuto on aika kova, jos mehuja sattuu olemaan vain yksi
ja joutuu odottamaan.

Herkkuja herkkuja. Vanhempiinsa tulleet tässä asiassa.
Molemmat jo tietää, että mistä niitä kotona löytyy.
Ja reissukassissa on kans omat rasiat. Ja ne kyllä tunnistetaan!

Tihutyöt. Harvinaista, että niitä yksin tehään.
Yleensä toinen alottaa ja saa toisen innostumaan
touhusta!

Multa kysyttiinki kerran, että
leikkiikö nää tyypit aina yhdessä!
ja Kyllähän ne leikkii. Todella
harvinaista on, jos ovat pitempää
aikaa erihuoneissa.

Pyykkihommia.
Yhdessä tämänkin tehtiin.
äsryttävää!

Nyt ollaan jo opittu pikkusen keräämään
leikkikaluja kasaan.
lelulaatikkoon tuuaan tavaroita.
Kosti myös reippaasti laittaa rasioita takas kaappiin!

Onneks molemmille on omat tuolit, muuten tulis kyllä riitaa.

Mopo hippaa iltavillissä.

verhot roikkuu vähä väliä, kertaakaan ei oo vielä kokonaan
tippunu. Piilosleikki on vaan niin mukavaa. ja sitä leikitään ihan
keskenäänkin. 

Haalarien luokse osataan mennä jo,
kun alkaa väsyttää. Sitte lähetään pihalle
ja molemmat nukahtaa melkein samaa
aikaan! 

köllöttelyä 

Pitihän sitä iso-mummun tuolille päästä
molempien.

Kirjojen lukeminen on ihan
parasta.
Tekstit on yleensä liian pitkiä kuunneltavaksi.
Mutta palloja, kukkia, kisso ja vauvoja
kuvista kyllä osataan etsiä.

Sohvalle opittii ihan vasta kiipeämään itse.
Se siitä sitten.
Kerran on vasta Sinna tippunu touhutessaan.

Tietsikalla isin kanssa.
Aki eno opetti näppäilemään näppäimiä
ja eihän enää tuu mitää ku niihin ei saakkaan koskea. 

Sinna on oppinut jo halailemaan ja suukottelemaan.
Harvoin lapset riitelee. Joskus tönitään tai revitään toisen
kädestä tavaroita. Mutta tavaroita ja herkkuja osataan
myös jakaa. 

Pulkkailemassa. Näyttäis siltä, että molemmat tahtoo
lähteä samaan suuntaan

Tässä parin viime kuukauden juttuja.
Kovasti oppivat kokoajan uutta.
Yhtä aikaa, tai sitten paljon myöhemmin kuin toinen.
Sama joustava rytmi päivästä toiseen.
ja pitkät päikkärit!

Molemmat osaa näyttää mahan, nenän, silmät, korvat, hiukset ja laittaa varpaan suuhun.
Kosti tiedostaa myös nippelin! :D kiitos Tonylle tästä.